Työn ja vapaa-ajan suhde

Sari kaup.talon edessä.jpgSuomalaisten tulevaisuutta ei ratkaise yritysten töitten siirtäminen ulkomaille. Oleellisempaa on, millainen mahdollisuus suomalaisilla on työllistymiseen kotimaassaan ja ulkomailla. Sisäisen yrittäjyyden ja itseluottamuksen malli pitäisi siirtää jokaiselle jo äidinmaidossa ja yhteiskunnassa tulisi mahdollistaa tiedot, taidot ja rakenteet yrittäjähenkisyydelle.

Lähtökohtaisesti työttömällä pitää olla mahdollisuus ja jopa velvoite kaikenlaisen työn tekemiseen. Koulutustaankin vastaamatonta työtä arvokkaana pitävä rakentaa yhteiskuntaa ja on oivaltanut, ettei järjestelmä ole ainoa vastuullinen muuttuvasta työtilanteesta meillä ja maailmalla. Jokaisella työttömällä pitäisi nopeasti työttömäksi jäämisen jälkeen olla motiivi ja mahdollisuus suuntautua elämässä uudelleen. Työhön ja/ tai koulutukseen. Tilannearvio, uudelleen työllistyminen ja/tai koulutus soveltuviin uusiin tehtäviin on oltava kannattavaa..Yksilöllä tai yrityksellä ei pitäisi olla subjektiivista oikeutta palveluun, päivärahaan ja järjestelmään.  Yksilöllä ja yrityksellä pitäisi olla subjektiivinen oikeus tulla kohdelluksi yksilöllisesti.

Laadukas koulutus on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari. Tätä järjestelmää pitäisi edelleen kehittää. Koulutuksessa ei pidä tyytyä vain tiedon siirtämiseen ja tutkintojen läpäisyyn. Oleellista on, miten motivoitunutta ihmisiä erilaisista koulujärjestelmistä tulee ulos ja miten nopeasti he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Opiskelun ja työn yhdistäminen pitäisi olla myös huomattavasti nykyistä yksinkertaisempaa. Yrittäjäkasvatus tulisi saada osaksi opetusta kaikissa oppilaitoksissa. Päiväkodeissa, peruskoulussa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa pitäisi jokaista kannustaa löytämään sisältään usko yrittämiseen..

Ideoita, osaamista ja ammattitaitoa pitää voida saada käyttää ja näyttää omassa tehtävässään. Oma-aloitteisuutta ei saa eriarvoistaa. Riippumatta siitä, onko yrittäjä vai palkansaaja, pitäisi olla mahdollisuudet  perhe-elämään ja  turvaan sairauden ja työkyvyttömyyden yllättäessä. Oikeudet lomiin ja vuorotteluvapaiseen pitäisi olla jokaisella yhteiskuntaa työllään rakentavalla. Mahdollisuudet elää yrittämisen kautta on suotava myös yrittäjille. Henkinen hyvinvointi syntyy työn ja vapaan tasapainosta. Työttömänä tai ylityöllistettynä kykymme ajatella myönteisesti kärsii ja motiivimme toimintaan heikkenevät.

Suomalainen turvaverkkojärjestelmä ei ole toistaiseksi tuottanut onnellisempaa kansaa kuin muuallakaan. Suomessa ei juuri hypätä tehtaan ikkunoista, mutta itsemurhatilastoissa loistamme kirkkailla sijoilla. Syyt ovat moninaiset.  Jokaisen ihmisen perustarve on kuitenkin saada onnistumisen elämyksiä ja kokea itsensä hyödylliseksi omassa ympäristössään. Suomessa pitää oivaltaa yksilö- ja järjestelmätasolla sodanjälkeisen jälleenrakennusvaiheen henki – rehellisesti yrittänyttä ei laiteta, verkkoon tai verkosta ulos.

Jätä kommentti

css.php