Palveluseteli toimii omaishoidossa

Ilkka Viljanen kirjoitti 31.3 ess omaishoidosta. Tulevan eduskunnan ajankohtaisimpiin tehtäviin kuuluu huolehtia omaishoitajien asemasta niin, että omaishoidon tuen kriteerit ovat kaikissa kunnissa yhdenvertaiset. Nykyisessä tilanteessa kuntien taloustilanne ja päättäjien arvomaailma määrittävät kunnissa omaishoitajan aseman. Valtakunnallinen oikeudenmukaisuus kriteereissä ja rahoituksen varmistamisessa kunnille on ensiarvoisen tärkeää.

Viljanen toivoi palvelusetelin käyttöönottoa Lahdessa alle 65-vuotiaiden tilanteissa. Kaupunginhallituksen myöntämän kehittämisrahan turvin on/ ollaan käynnistämässä palvelusetelin käyttö myös omaishoidon vapaiden järjestämiseen alle 65 –vuotiaille Tällöin ensisijaisia muotoja ovat tilapäinen palveluasuminen yksityisten palvelujen tuottajien palveluissa, kotiin annettava apu ja kuntoutuskeskuksen palvelut.

 

Alle 65-vuotiaita omaishoidon tuen piirissä on Lahdessa noin 100 henkilöä. Ikäihmisiä omaishoidon tuen piirissä on noin 450 henkilöä. Palvelusetelit ovat toimineet hyvin Lahdessa omaishoidon tuen päivätoiminnassa ja omaishoidon vapaan järjestämisessä kotiin hankittavan palvelun avulla yli 65-vuotiaiden tilanteissa jo pitkään.

Sosiaalitoimen erityispalvelut/ vammaispalvelut ja kehitysvammaisten palvelut hoitavat alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen asiakkaita Omaishoitajien lakisääteisiä vapaapäiviä toteutetaan henkilöiden iän ja palvelutarpeen mukaisesti asumispalveluissa, tilapäisessä perhehoidossa, kuntoutuskeskuksen palveluina ja kotiin annettavina palveluina.

Omaishoidon arvostusta on kasvatettava, ikäryhmistä riippumatta rakkaudesta läheiseen työtä vuorotta tekevät ihmiset ansaitsevat työlleen konkreettista tukea ja apua.

Sari Niinistö, Lahden sosiaali- ja terveyslautakunnan pj, eduskuntavaaliehdokas, kok

 

4 kommenttia artikkeliin “Palveluseteli toimii omaishoidossa”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Sari!
    Selvintä olisi, jos omaishoidon tuet haettaisiin ja maksatettaisiin samasta paikasta, esim. Kelasta, koko maassa. Muutoin kansalaiset joutuvat eriarvoiseen asemaan tässä asiassa.
    Omaishoitajien merkitys kasvaa väestön ikääntyessä.
    Menestystä t. Hessu K.

  2. avatar Sami Varsell sanoo:

    Tervehdys!

    Miksi yksityinen palvelu? Miksei kaupunki tuota palvelua itse? Kenen näkökulmasta palveluseteli toimii? Toteutuuko tasa-arvo?

    En puutu sen tarkemmin Lahden tapaukseen, mutta esitän joitakin yleisiä huomioita verovaroin maksettavista yksityisistä palveluista.

    Lähtökohtaisesti yksityinen palvelu ei voi koskaan tulla kuntalaisille kokonaisedullisemmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Yrityksen voitto on se, joka tulee tappioksi kuntalaisille. Tehokkuudella tietysti voidaan perustella, että yksityinen palvelu olisi edullisempaa kuin julkinen, mutta tämä tarkoittaa sitä, että ”tehokkuus” otetaan joko laadusta tai työtätekevän selkänahasta, usein kummastakin. Tällöin häviäjiä ovat palveluiden käyttäjät sekä työtätekevät ja voittajia omistajat sekä kyseisiä palveluja käyttämättömät kuntalaiset.

    Yksityisen yrittämisen ainaisena vitsauksena ovat hengiltä kilpailuttaminen ja monopolisoituminen. Omaishoidon tukipalveluissa monopolisoituminen tuskin on kovinkaan suuri riski, vaikka ei sekään ole pois suljettu vaihtoehto, että monikansalliset voitontavoittelijat tunkevat lonkeronsa tähänkin kohteeseen. Suurempana riskinä on, että lähinnä omaa työtänsä myyvät yrittäjät kilpailutetaan näännyksiin. Työtätekevällä yrittäjällä on suurempi riski joutua myymään työnsä pilkkahintaan kuin kunnan työntekijällä. Kunnan työntekijällä on sentäs työehtosopimus turvana, mutta työtätekevän yrittäjän työn hintaa ei turvaa mikään. Pahimmassa tapauksessa yrittäjä koittaa saada elantonsa kokoon tinkimällä työn laadusta. Homma alkaa tässä vaiheessa haiskahtamaan pahasti huutolaisuudelta.

    Tasa-arvon kannalta palvelusetelit ovat ongelmallisia. Herkästi syntyy tilanne, että on olemassa kahdenlaisia palveluita. Ne joilla on varaa, pystyvät ostamaan laadukkaita palveluita maksamalla palvelusetelin lisäksi omasta pussistaan osan ja ne joilla ei ole varaa, joutuvat tyytymään siihen mitä palvelusetelillä saa.

    Tasa-arvo toteutuu parhaiten silloin, kun kunta tuottaa kuntalaisille laadukkaita palveluita. Ne jotka haluavat jotain muuta, maksakoon sen kokonaisuudessaan itse.

    Palvelusetelit eivät ole toimiva vaihtoehto vaan pelkästään kylmä ideologinen valinta.

    Sami Varsell, Hattula

  3. avatar Kari Ventola sanoo:

    Samille,

    Kovin mustavalkoisena näet yksityisen palvelutuotannon ja tyrmäät palvelusetelimallin. Mielestäni yksityinen palvelu täydentää kunnallisia palveluita ja molempia tarvitaan.

    Väität, että yksityinen palvelutuotanto ei voi koskaan tulla kokonaisedullisemmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Väität, että voitto jää kuntalaisten tappioksi. Väite ei pidä paikkaansa.

    Kunnankin on kerättävä sama kate kiinteiden kulujensa kattamiseksi. Jos näin ei tehdä, kulut maksetaan verojen korotuksilla kuntalaisten kukkarosta. Valitettavasti tämä on ollut linjana Hattulassa, jossa olemme viime vuosina velkaantuneet ja eläneet tulevien sukupolvien kustannuksella.

    Voitto-osuudella varmistetaan myös pitkäjänteisen, terveen toiminnan jatkaminen. Esimerkiksi kun koneita- ja laitteita uudistetaan, ne maksavat enemmän kuin edeltäjänsä. Pääomaa on kerättävä tuleviin tarpeisiin.

    Olemme laskeneet, että kaikkien kannalta olisi hyvä, jos yksityiset palveluntuottajat voisivat tarjota palveluitaan mm. kunnan äärialueilla. Esimerkiksi Etelä-Hattulalaisille voisi olla edullisempaa palvelujen ostaminen Rengosta kuin oman palvelun tarjoaminen Parolasta. Matka-aika syö tehokasta työaikaa, joka nostaa palvelukäynnin kustannusta. Tällöin yksityinen palvelu on edullisempi kuin kunnan oma palvelu.

    Kotikunnassamme on päätetty ottaa käyttöön palveluseteli kotihoidossa. Siitä minusta hyötyvät kaikki osapuolet. Kuntalaisille palveluseteli tulee halvemmaksi kuin kunnan tuottama oma palvelu. Asiakas saa valita haluamansa palvelutuottajan, jonka toimintaan ja laatuun hän on tyytyväinen. Yrittäjä tuottaa palveluita tavalla, joka on tehokas ja tuottaa hänelle parhaan tuloksen.

    Pelkäät yrittäjien kilpailuttamista hengiltä. Markkinoilla jäävät henkiin vain tehokkaimmat yritykset. Tutkimuksessa on kuitenkin osoitettu, että yrittäjät ovat työhönsä tyytyväisempiä kuin palkansaajat. Perusturvapalvelujen kysyntä kasvaa lähivuosina, joten hengiltä kilpailuttamisen riski on minumaalinen. Kasvu tuo tilaa kaikille.

    Kari Ventola, Hattula

  4. avatar Sami Varsell sanoo:

    Tervehdys!

    Muutamia huomioita Karin kommentteihin

    Kuten sanoin, niin lähtökohtaisesti yksityinen palvelu ei voi koskaan tulla kuntalaisille kokonaisedullisemmaksi kuin kunnan itse tuottama palvelu. Tämä tosin vaatii sen, että tuotetut palvelut ovat keskenään identtiset ja että yritys ottaa toiminnastaan voittoa. Tämä voitto on se erotus mikä on itse tuotetulla ja yksityiseltä ostetulla palvelulla.

    Minäkin olisin yksityisyrittäjyyden ylin kannattaja, jos tosiaan aina koko voitto käytettäisiin tuotannon kehittämiseen, mutta todellisuudeessa omistaja voi sijoittaa voiton vaikka purjeveneeseen. Onko julkisista varoista saadun voiton sijoittaminen omistajan veneeseen kuntalaisten etu? Tosin palvelualan pienyrittäjiltä jää valitettavasti usein se voitto saamatta ja oma palkkakin saattaa olla pienempi kuin julkisella puolella palkkatyötä tekevällä. Ongelma on kaksisuuntainen – joissakin tapauksissa yrittäjä toimii riistäjänä ja joissakin tapauksissa riistettynä.

    Tuo Etelä-Hattula-esimerkki ei suoranaisesti liity siihen, että tuotetaanko palvelu julkisesti vai yksityisesti. Vastaavastihan tilanne voisi olla, että Rengossa olisi Hämeenlinnan kaupungin tuottama palvelu ja Parolassa olisi tarjolla yksityinen palvelu. Tällöin olisi järkevämpää tehdä sopimus Hämeenlinnan kaupungin kanssa julkisen palvelun ostosta. Eli lähtökohtaisesti yksityinen ei ole edullisempi, vaan se on sitä vain näennäisesti vallitsevien olosuhteiden takia. Tässäkin tapauksessa yrityksen ottama voitto on kuntalaisten tappio.

    Tuo kuuluu oikeistolaiseen ideologiaan, että kuntalaisesta halutaan tehdä asiakas. Kuinka asiakas voi etukäteen tietää kenen tarjoamaan palveluun hän on tyytyväinen? Onko hoitopalveluiden tarvitsijan etu, että hän joutuu itse tekemään laatuvertailun ja kilpailutuksen? Kuinka yksittäinen kuntalainen voisi tehdä palveluiden kilpailutuksen onnistuneesti, kun se ei tunnu onnistuvan edes kovapalkkaisilta virkamiehiltä.

    Noihin tyytyväisyystutkimuksiin on aina syytä suhtautua varauksellisesti. On kovin vaikeata uskoa, että näännyksiin kilpailutettu palveluyrittäjä on tyytyväisempi ja terveempi kuin vakinaisessa työsuhteessa kohtuullisella palkalla oleva kunnan työntekijä. Ja jos onkin, niin tämän täytyy johtua jostain muusta kuin siitä, että hänen työnsä on rankasti alihinnoiteltu.

    Peruspalveluiden kysynnän kasvu johtaa siihen, että jos kunta ei tuota palveluita, niin ne karkaavat vain varakkaiden saataville.Tämä varmaan sopii kokoomuslaisille, mutta vasemmistolaisille ei missään tapauksessa.

    Sami Varsell, Hattula

Jätä kommentti

css.php