Vahva kunta on mahdollisuus

Keskustelu kuntauudistuksesta on käynnistynyt kiihkeänä. Ennen kuin selvitys/esitys ammutaan alas puoluepoliittisista syistä, tunnekiihkon vallassa, omaan henkilökohtaiseen tilanteeseen tai aluepolitiikkaan vedoten on syytä miettiä Suomea ja sen tilannetta nyt ja tulevaisuudessa. Valtiolta ei ole odotettavissa kunnille lisää apuja, lakiin perustuvia vaatimuksia kylläkin. Kaikkia tehtäviä kunnista ei voi siirtää valtiolle. Vahva peruskunta lienee ainoa mahdollisuus pelastaa Suomi sellaiseen muotoon, että kestämme tulevaisuuden. Jos meillä kunnissa nyt tuntuu siltä, että rahat eivät riitä, tulevaisuudessa ei ole tätäkään vähää jäljellä. Luulen, että aika harvassa valtiossa ollaan Suomen kaltaisessa tilanteessa. Tarkoitan mahtavaa palveluarsenaaliamme suhteutettuna palveluiden maksajien määrään. Kuinka moni työikäinen on yksityisellä sektorilla töissä eli tuo ”ulkopuolelta” rahaa kuntapalveluiden järjestämiseen ja kuntapuolen palkkojen maksamiseen?1970 – luvulla tilanne oli se, että meillä oli 50 lasta tai senioria 100 työikäistä kohti. 2025 tilanne on 70 lasta tai senioria / 100 työikäistä. Puhumme siis hienoilla termeillä huoltosuhteesta ja heikkenemisestä.

Kuntauudistus on mahdollisuus pelastaa hyvinvointivaltio nimeltä Suomi. Kuntarakennetta on muutettava ja tiivistettävä ja verojakin joka tapauksessa korotettava ja menoja leikattava. Tuskin kuntauudistusta voidaan perustella siten, että pystyttäisiin parantamaan palveluita. Pikemminkin on kyse siitä, että jotain palveluita ylipäätään voidaan säilyttää. Kunnissa leikkaukset eivät tule riittämään, vaan palveluita on järjestettävä uudelleen. Kuntatasolla puhutaan nykyään helposti lillukanvarsista ja pika-avuksi päättäjät käyttävät juustohöyläystä menoihin. Se ei valitettavasti riitä enää pitkään, vaan kyse on lähinnä pään pistämisestä pensaaseen. Vahvan peruskunnan positiivinen asia on päätösvallan ja rahojen keskittyminen samaan paikkaan. Nykytilanteessa kuntayhtymien ylläpitäminen on jossain määrin uhka demokratialle ja johtaa päätösvallan etääntymiseen. Meidän on nyt aidosti mietittävä sitä, mitkä ovat kuntiemme tehtävät ja miten pystymme ne hoitamaan?

Meidän päättäjien tehtävä on mahdollistaa perusoikeuksien toteutuminen kaikille kansalaisille. Erot kuntien välillä ovat kasvaneet ja ei ole oikein ajatella tilannetta vain oman napansa ja kuntansa kannalta. Jos minä voin nyt kohtuullisen hyvin, viis naapureista. Me kuntapäättäjät emme itseksemme pysty ratkomaan nykyisillä välineillä kuntiemme tilanteita. Näen kuntauudistuksen yhtenä mahdollisuutena kohti tasa-arvoisempaa Suomea, jossa hallinto kevenee ja palveluita pystytään tarjoamaan niitä tarvitseville. Minä en pelkää sitä, että palvelut siirtyisivät kauemmas, pelkään sitä että ne loppuvat kohta kokonaan. Menen mielelläni terveysasemalle tai kirjastoon vähän kauemmaskin, jos tiedän, että näin myös lapsilleni voidaan turvata kyseiset mahdollisuudet. Pelkällä velanotolla ja verojen korotuksilla emme tilanteista selviä. Parinkymmenen vuoden kuluttua iso osa kuntatyöntekijöistä jää eläkkeelle ja sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarve kasvaa huikeasti. Kuntauudistus on mahdollisuus luoda talouskasvulle edellytyksiä, vähentää hallintoa ja turvata palveluita. Näin haluan uskoa. Siksi toivon kuntauudistuskeskusteluun järkeä, tietoa, malttia ja halua katsoa asioita pitkälle tulevaisuuteen. Sotien jälkeen rakennettiin hyvinvointivaltiomme ja meidän kunnia asiamme on nyt rakentaa se tuleville sukupolville 2000 – luvun mahdollisuuksien mukaisesti, lapsiamme ajatellen.

Sari Niinistö

kuntaliiton valtuutettu (kok)

2 kommenttia artikkeliin “Vahva kunta on mahdollisuus”
  1. avatar Heikki Koskela sanoo:

    Moi Sari!
    Ei suuri koko peruspalveluja takaa. Täältä päin Hämettä vanhusten hoito ja koulut ovat saaneet siipeensä eikä päivähoidollekaan rahaa syydetä. Silti täällä rakennetaan raivokkaasti kaupunkikuvaa citymäisemmäksi.
    Suomeen ei mahdu kuin yksi keskustelunaihe kerrallaan, mutta yritetään nyt kuitenkin. Miljardisäästöt tulisivat esim. työeläkeyhtiöitä järkeistämällä. Kannattaisi lukea Olli Pusan teos Renkien kaappaus.
    Toinen turha rahareikä on työterveyshuolto. Se toimii vajaalla kapasiteetilla samaan aikaan, kun perusterveydenhuolto kärsii rahoitus- ja työvoimapulasta. Työikäisten terveyspalvelut voitaisiin hoitaa ihan hyvin yhdestä luukusta.
    Ei jumiteta säästöjä pelkästään kuntarakenteeseen t. Hessu K.

  2. avatar Kari Ventola sanoo:

    Hei Sari,

    Tämä kuntauudistus siirtelee rajoja, mutta ei puutu palvelujen tuotannon tehostamiseen, mistä säästöt syntyvät. Ymmärrän velkaisten muuttotappiokuntien tilanteen Pohjois- ja Itä-Suomessa. Niiden tulopohja on romahtanut, kun väestö muuttaa kaupunkikeskuksiin. Muuta vaihtoehtoa ei ole kuin kuntafuusio.

    En kuitenkaan ymmärrä kokoomuksen linjaa, joka haluaa hävittää myös Etelä-Suomen taloudellisesti terveet, kasvavat kunnat, joissa palvelujen tuotanto on tehokkaampaa ja laadukkaampaa kuin naapurikaupungissa. Eikö ensin pitäisi saattaa kaupunkien palvelutuotanto samalle tasolle kuin naapurikunnissa? Se toisi todella mittavia säästöjä. Nykyisessä toimintalinjassa on vaarana, että tehokkaat palvelutuotantomallit menetetään. Koko kansantalous kärsii siitä.

    Ihmettelen, miksi kuntaliitto ei ole nostanut näitä näkökohtia kyllin voimakkaasti keskusteluun.

    Kari Ventola
    ent. konsultti
    (kok.)

Jätä kommentti

css.php